Olen koonnut tälle sivulle valikoiman julkaisujani.
Julkaisuja
Lajikirjoa elvyttämässä. [Arvostelu Sari Kivistö ym. teoksesta Kadonneet kirjallisuuden lajit. Nokturno, gaseeli ja muita unohdettuja aarteita.] Avain 3(23), 2026, 9–92.
Recension: A Hundred Years of Bibliotherapy. Healing through books. (Eds. Siophan Cambell, Sara Haslam, and Edmund G. C. King. London & New York: Routledge, 2025. (274 pp.))
Biblioterapi 1/2026, 35–36.
[tulossa 2026] Under the shelter of stories: Some notes about narrative approach in Finnish biblio/poetry therapy. European Journal for Biblio/Poetry Therapy, 2(1).
Sata vuotta kirjallisuusterapiaa. [Kirja-arvostelu A Hundred Years of Bibliotherapy. Healing through books. Eds. Siophan Cambell, Sara Haslam, and Edmund G. C. King.
London & New York: Routledge, 2025. (274 pp.)] Kirjallisuusterapia 2/2025, 40–41.
Omaelämäkerran ja autofiktion tutkimus. Hanna Meretoja ym. (toim.) Lähestymistapoja kirjallisuuteen. Tietolipas 287. Helsinki: SKS, 48–58, 2024.
Cancerberättelser och motberättelser för cancerpatienter och vårdpersonal. – Biblioterapi 2024, 37–38.
Omaelämäkerta, muistelmat ja autofiktio tietokirjallisuuden rajatapauksina. Ida Henritius, Olli Löytty & Anne Mäntynen (toim.), Tietokirjallisuuden lajit ja rajat. Helsinki: Gaudeamus, 2023.
Yhteisjulkaisuja
Kosonen, Päivi, Meretoja, Hanna & Kinnunen, Eevastiina. 2025. “A Bibliotherapeutic Narrative Agency Reading Group with Breast Cancer Patients”. European Journal for Biblio/Poetry Therapy, Vol. 1. No. 3, 61–71.
Kosonen, Päivi, Kinnunen, Eevastiina & Meretoja, Hanna. 2025. “Kertomusorientoituneen työskentelyn terapeuttisuus. Tarinalliset oivallukset hyvinvointia tukemassa”. Juhani Ihanus (ed.), Terapeuttiset tarinat. Basam Books, 49–73.
Meretoja, Hanna, Kinnunen, Eevastiina & Kosonen, Päivi (2026) Kerronnallisen toimijuuden analyysi lukemisen tutkimuksen menetelmänä. Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus. Menetelmiä ja käytäntöjä. Toim. Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty ja Roosa Suomalainen. Tietolipas 304. Helsinki: SKS, 205–224.
Kinnunen, Eevastiina, Meretoja, Hanna & Kosonen, Päivi. 2024. Applying the approach of narrative agency. A dialogue between theory, reading group practices, and analysis of participants’ experiences. Anna Ovaska, Sjoerd-Jeroen Moenandar & Laura Karttunen. (eds), Special Issue Applied Narratology. Narrative Inquiry. Online first.
Päivi Kosonen & Silja Mäki: Läsning och skrivande inom lösningsfokuserad psykoterapi. Biblioterapi 2024, 14–18.
Pia Bergström & Päivi Kosonen: Mot framtiden med biblioterapi. – Biblioterapi 2024, 3.
Kirjallisuusterapia & Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen
Yhdessä Juhani Ihanuksen kanssa toimittamani Hoitava lukeminen. Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön on julkaistu (Vastapaino 2022)! Monitieteinen teos avaa näköaloja niin lukemisen terapeuttiseen kuin hoitavaankin vaikutukseen – käytännöllisesti ja kriittisesti.
Päivi Kosonen, Päiväkirja itsestä ja maailmasta huolehtimisen välineenä. – Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu. Vastapaino, 2020, 39–54.
Päivi Kosonen, Lukemisen tulevaisuus on lukupiireissä. – Mitä tapahtuu lukemiselle? Useita tekijöitä. Ellun Kanat, WSOY, 2020, 52–60.
Mäki, Silja & Kosonen, Päivi (2020) Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tukena. Virke 3/2020, 12–15.
Towards Therapeutic Reading, part III: Forms of Shared Reading. – Scriptum. Creative Writing Research Journal, Vol. 6 (2), 2019, 43-57.
Towards Therapeutic Reading, part II: The Interactive Process of Reading. – Scriptum. Creative Writing Research Journal, Vol. 1, No 1, 2019, 17–39.
Towards Therapeutic Reading. Part I: Identity Work. Growth and Development through reading. – Scriptum. Creative Writing Research Journal, Vol 5, No 2, 2018, 24–47.
Karl Ove Knausgårdin tiloissa. – Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti. 3/2018, 120–129.
Kohti hoitavaa lukemista. Osa 2: Lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista. – Kirjallisuusterapia 1–2/2018, 14–22.
Mitä me tiedämme? Esseen kirjoittaminen luovana ryhmäprosessina. – Kurinalaisuutta ja kuvittelua. Toimittaneet Emilia Karjula ja Tiina Mahlamäki. Turku: Tarke 2017, 94–112.
Kohti hoitavaa lukemista. Osa 1: Identiteettityöskentely: kasvua ja kehitystä lukemalla. – Kirjallisuusterapia 2/2017, 4–12.
Georges Perec: Ellis Island. Projektin kuvaus. Esseesuomennos. – Parnasso 6–7, 2017. [Sisältää suomentajan kirjoittaman esittelyn.]
Moderni omaelämäkerrallisuus & itsen kertomisen muodot. – niin&näin 3/2016, 43–49.
Tässä ja nyt – keskustelua tarinoista. Arvostelu Arabella Kurtzin & J.M. Coetzeen teoksesta The Good Story. Exchanges on truth, fiction and psychotherapy. Penguin 2015. – Kirjallisuusterapia 1/2016, 41–42.
Miten & missä kirjoittaminen vaikuttaa? – Lumooja. Kirjallisuuslehti 2/2016, 14–17.
Sacks viimeisellä matkallaan. Arvostelu Oliver Sacksin muistelmista On the Move. A life (2015). – Tieteessä tapahtuu 5/2016, 72.
Kirjoittamalla oman elämänsä subjektiksi. Arvostelu Pepi Reinikaisen teoksesta Elämässä eteenpäin. Irti uhriutumisesta. (Kirjapaja, 2014.) – Kirjallisuusterapia 1/2015, 39.
Luovan kirjoittamisen opetusohjelma aikuisten kasvun tueksi. Arvostelu Celia Huntin teoksesta Transformative learning through creative life writing. Exploring the self in the learning process. Routledge, 2013. – Kirjallisuusterapia 1/2016, 39–40.
Creative autobiography. From self-knowledge to the teaching of writing. – Scriptum, 2/2015.
Itsensä lukijat. Karl Ove Knausgårdin tuotannosta. – Parnasso 5/2015, 48–52.
Matkalle luovaan omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen – itsetuntemukseen ja kirjoittamisen iloon. – Kirjallisuusterapia 1/2014, 9–12.
Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Itsetuntemusta kirjoittamisen opetukseen. – Kirjoittamisen taide ja taito. Toim. Emilia Karjula. Jyväskylä: Atena, 2014, 97–121.
Omaelämäkerrallinen kirjallisuus. – Suomennetun tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle. Toim. Outi Paloposki & H.K. Riikonen. Helsinki: SKS, 2013, 482–496.
Ystävälle, paremmalle itselle. Abelardin omaelämäkerta Historia calamitatum mearum. – Ritvan ystäväkirja. Toimittaneet Maarit Leskelä-Kärki, Kirsi Tuohela & Kaisa Vehkalahti. Turku: k&h-kustannus, 2012, 285–295.
Vanhempia kirjallisuudentutkimuksen alan julkaisuja
Imperiumin perilliset. Esseitä brittiläisestä nykykirjallisuudesta. Café Voltaire -sarja, osa 2. Toimittaneet Päivi Kosonen, Päivi Mäkirinta & Eila Rantonen. Avain, 2009.
Moderni omaelämäkerta kertomuksena. – Näkökulmia kertomuksen tutkimukseen. Toimittaneet Samuli Hägg, Markku Lehtimäki & Liisa Steinby. SKS, 2009, 282–293.
Tarinoiden paluu. Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta. Café Voltaire -sarja. Toimittaneet Päivi Kosonen, Hanna Meretoja ja Päivi Mäkirinta. Avain, 2008.
Isokrateesta Augustinukseen. Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen. Atena, 2007.
Elämisen taidosta. Esseitä modernin kirjallisuuden tunnoista. Tampere UP, 2004.
Omaelämäkerrallisesta tyylistä. – Tutkija kertojana. Tutkimusprosessi, tunteet ja kirjoittaminen. Toimittaneet Johanna Latvala et al. Nykykulttuurin Tutkimuskeskuksen julkaisuja 79. Jyväskylän yliopisto 2004, 341–356.
Käännekohdan retoriikkaa. Hämärä ja kirkas omaelämäkerrallisessa kirjoituksessa. – Kielen ja kirjallisuuden hämärä. Toimittanut Päivi Mehtonen. Tampere UP 2002, 110–130.
Elämät sanoissa. Eletty ja kerrottu epäjatkuvuus N. Sarrauten, M. Durasin, A. Robbe-Grillet’n ja G. Perecin omaelämäkerrallisissa teksteissä. [Väitöskirja.] Tutkijaliitto, 2000.
Nancy K. Miller. Elämä ja teokset. – Feministejä. Aikamme ajattelijoita. Toimittaneet Anneli Anttonen, Kirsti Lempiäinen ja Marianne Liljeström. Vastapaino 2000, 239–254.
Muodottomat ja sukupuolettomat? Georges Perecin ja Nathalie Sarrauten katkonaiset kirjailijaomaelämäkerrat. – Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. Toimittaneet Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko. Vastapaino 1998, 103–124.
Subjekti. – Avainsanat. Feministinen käsitehistoria. Toimittaneet Anu Koivunen & Marianne Liljeström. Vastapaino 1996, 175–196.